Venäjä kuuluu maailman puhutuimpiin kieliin, ja naapurikielen osaamisesta on suomalaisessa työelämässä hyötyä useilla eri aloilla. Venäjää opiskellaan  tällä hetkellä toisella asteella valitettavan vähän. Monet opiskelijat  kiinnostuvatkin venäjän kielestä vasta korkeakouluvaiheessa ja haluavat aloittaa kielen opinnot. Kaikissa korkeakouluissa venäjän kieltä ei valitettavasti kuitenkaan tarjota. Lisäksi kielen opiskelu jää monilla usein vain alkeisiin, mikä ei vielä riitä pärjäämiseen työelämän kielenkäyttötilanteissa. Yhtenä syynä tuohon on tarjonnan suppeus: monet korkeakoulut järjestävät kyllä venäjän perusteiden opetusta, mutta ylemmän tason venäjän kielen kursseja ei juuri voida toteuttaa.

Venäjän kielen KiVAKO-osahankkeessa luodaan DigiCampukseen viiden opintojakson yhteensä 15 opintopisteen mittainen opintopolku. Opinnot lähtevät liikkeelle aivan kielen perusteista, ja viiden moduulin jälkeen osaamistavoite on eurooppalaisen viitekehyksen taso A2.2. Ensimmäinen moduuli lähtee liikkeelle alkeistasolta, koska yksi KiVAKO-hankkeen tavoitteista on kielenopiskelumahdollisuuksien alueellisen tasa-arvon lisääminen: nyt opiskelija voi ryhtyä opiskelemaan venäjää, vaikka kieltä ei kotikorkeakoulussa tarjottaisikaan. Ennen kaikkea pyrimme kuitenkin vastaamaan korkeakouluopiskelijoiden ammatillisiin kielitaitotarpeisiin ja haluamme tarjota venäjän kielen perussanastoa ja viestintätaitoja kohentavia moduuleita, jotka valmistavat opiskelijoita jatkossa ylemmän tason venäjän kielen kursseille.

Osahankkeen työryhmä

Venäjän osahankkeessa on mukana joukko osaavia opettajia, joilla on yhteenlaskettuna satojen vuosien kokemus venäjän kielen opettamisesta, kuten huvittuneina itse totesimme. Hankkeeseen osallistuu venäjän opettajia 11 suomalaisesta korkeakoulusta. Vaikka osa amk-opettajista onkin tehnyt keskenään hanketyötä, emme muista, että yliopistojen kielikeskusten ja ammattikorkeakoulujen venäjän kielen opettajille olisi aiemmin tarjottu näin laajaa mahdollisuutta työskennellä yhdessä. Onkin ollut ilo tavata kollegoja muista korkeakouluista ja jakaa ajatuksia venäjän opettamiseen liittyvistä kysymyksistä. Erityisen mielenkiintoista on ollut huomata, että venäjän opettajat eri puolilla Suomea ovat havainneet samanlaisia ilmiöitä, esimerkiksi että perusteiden jälkeen ei ole mahdollisuutta tarjota niveltason kursseja, jotka valmistavat korkeamman tason alakohtaisille kursseille. Haluamme myös mainita erikseen, miten mutkattomasti äidinkielisten ja suomalaissyntyisten opettajien yhteistyö on ryhmässä sujunut. Jaamme yhdessä näkemyksen siitä, että suullinen osaaminen on tärkeä osa kielitaitoa, ja sitä tulee siksi saada ohjatusti harjoitella myös nyt suunnitelluissa opinnoissa.

Olemme työskennelleet venäjän osahankeryhmäläisten kesken sekä etänä että kasvotusten. Helmikuussa kokoonnuimme joukolla Jyväskylään työstämään pedagogista käsikirjoitustamme ja suunnittelemaan tulevaa työskentelyä. Ryhmämme on huomannut,  mikä on kasvokkain tapahtuvan yhteisen työn merkitys. Yhteiset suunnitteluhetket ovat olleet projektin etenemisen kannalta hedelmällisiä ja tehokkaita. Seuraavan kerran kokoonnumme toukokuussa yhden oman päivän verran  koko hankkeen työseminaarin yhteydessä.

Всё будет хорошо

Hyvästä yhteistyöhengestä huolimatta kaikki ei ole aina sujunut kuin tanssi. Suunnitelmat ovat menneet pariin otteeseen uusiksi, mikä on välillä koetellut ryhmäläisten hermoja. Ryhmän lopullinen kokoonpanokin selvisi verkkaisesti, mikä on hiukan hidastanut työskentelyä. Venäjää kuvaillaan maana joskus leikkisästi sanonnalla ”mikään ei toimi, mutta kaikki järjestyy”. Päteekö tämä myös hankkeeseemme? Tuskinpa sentään, mutta ainakin teemme yhdessä kaikkemme sen eteen, että kaikki järjestyisi, ja voisimme haasteista huolimatta tuottaa laadukkaita venäjän opintojaksoja Suomen korkeakouluopiskelijoille.

Tällä hetkellä keskitymme erityisesti saamaan kolmen opintopisteen opintojaksot 1 ja 3 valmiiksi, jotta ne olisivat pilotoitavissa syksyllä 2019. Ensi syksyn pilottiopetuksen järjestävät Lahden ammattikorkeakoulu (opintojakso 1) ja Vaasan yliopisto (opintojakso 3). Kun kaikki 15 opintopistettä alkavat olla valmiina ja seuraavan vuoden resurssimme ovat selvät, ryhdymme mahdollisuuksien mukaan työstämään alkuperäisen suunnitelmamme mukaista B1-tason kurssia, työelämän venäjän perusteita.

Riitta Hyttinen (Karelia AMK)
Sanna Kyyhkynen (LAMK)

Kuvassa osa venäjän ryhmää Haaga-Helian työseminaarissa 15.3.2019. Vasemmalta oikealle Riitta Hyttinen, Sirpa Ahokas, Riitta Savolainen, Olga Ruotsalainen, Elena Chernorot, Varpu Pöntynen, Olesia Kullberg, Päivi Uitti, Natalia Bagrova ja Sanna Kyyhkynen. Kuvasta puuttuvat Irina Prokkola ja Julia Närhi.