Viittomakieli – tai viittomakielet – ovat merkittävä kieliryhmä joukossamme. Pääsääntöisesti kuuloaistin kautta kommunikoiville näköaistiin pohjautuvat viittomakielet voivat tuntua alkuun haastavilta ja jännittäviltäkin. KiVAKO-hanke lisää osaltaan ymmärrystä viittomakielten moninaisuudesta, ilmaisukyvystä, laajuudesta sekä merkityksestä yhdenvertaisuuden ja osallisuuden näkökulmasta.
Suomen viittomakielisessä yhteisössä käytetään suomalaista ja suomenruotsalaista viittomakieltä. Viittomakielisiä äidinkielenään tai ensikielenään käyttää arviolta 4000–5000 kuuroa ja huononkuuloista ja 6000–9000 kuulevaa, joita kutsutaan CODAksi (Child of Deaf Adults). CODA tarkoittaa viittomakielisten perheiden kuulevia lapsia.
Viittomakielisessä yhteisössä suurin osa käyttää suomalaista viittomakieltä. Suomenruotsalainen viittomakieli on Unescon kriteerin mukaan luokiteltu vakavasti uhanalaiseksi kieleksi Suomessa. Suomenruotsalaista viittomakieltä käyttävää henkilöä on vain noin 90. Kuulevat ihmiset käyttävät viittomakieltä myös harrastuksekseen tai omaksi ilokseen vieraana kielenä. Monet ihmiset luulevat, että viittomakieli on kansainvälinen kieli, mutta sitä se ei ole. Pelkästään Euroopan unionin alueella viitotaan 31 eri viittomakieltä.
Viittomakielen osaaminen lisää yhdenvertaisuutta
Suomen viittomakielten kielipoliittisessa ohjelmassa suositellaan, että sosiaali- ja terveydenhuoltoalojen henkilöstön koulutukseen on lisättävä tietoa kuuroudesta, viittomakielestä sekä viittomakielisen yhteisön kulttuurista.
Viittomakielilain tavoitteena puolestaan on, että viranomaiset pyrkivät toiminnassaan edistämään viittomakielisten mahdollisuuksia käyttää omaa kieltään ja saada tietoa omalla kielellään. Suomen ratifioima YK:n vammaisten henkilöiden ihmisoikeussopimuksen 21. artikla suojaa viittomakielisten sanan- ja mielipiteenvapautta ja tiedonsaantia hyväksymällä heidän valitsemansa vuorovaikutustavan viralliseksi asiointiviestinnäksi.
Suomalaista viittomakieltä opiskeltuaan eri alojen opiskelijat osaavat käyttää asiakasryhmän kieli- ja kulttuuritaustaisia vuorovaikutustapoja ja pystyvät tarjoamaan palveluja tasavertaisesti muiden asiakasryhmien kanssa.
Näköaisti pääkanavana myös opetuksessa
Vieraana kielenä viittomakieltä opiskelevat ovat tottuneet opiskelemaan muita kieliä vahvasti kuulon avulla. Viittomakieltä opiskellessa pitää harjoitella näköaistin käyttöä kuuloaistin sijaan. Viittomakielen kielenopetuksen alkuvaiheessa opiskelijoita ohjataan käyttämään näköaistia ja hahmottamaan viittomakielen rakenteita kolmiulotteisesti. Opiskelijoiden on opittava näkemään maailmaa visuaalisesti. Viittomakieliset näkevät maailmaa laaja-alaisesti näön avulla ja havaitsevat yksityiskohtaisesti, miten ihmiset kehoillaan viestivät ja miten ympäristössä käyttäydytään. Kommunikointi viittomakielellä perustuu katsekontaktiin.
Viittomakielen opetuksessa pitää ottaa huomioon erilaisia asioita. Webkameran välityksellä opettamisessa pitää ottaa huomioon esimerkiksi se, missä kulmassa kameralle viittoo. On tärkeää, että opiskelija pystyy hahmottamaan viittoman artikulaation, liikkeen, paikan ja orientaation sekä ilmeet ja eleet. Liveopetuksessa viittomien hahmottaminen on joillekin helpompaa verrattuna webkameran välityksellä oppimiseen. Siksi opiskelijat saavat ohjausta viittomakielen omaksumiseen siten, että he pystyvät harjoittelemaan näköaistin avulla oppimista.
Moodlen collaborate-etäopetustila pohjautuu nimenomaan auditiivisesti tapahtuvaan opetustilaan, jossa ei ole huomioitu sitä, että opiskelijat saisivat kameransa päälle ja näkisivät toistensa viittomista. Adobe Connect ympäristössä tämä toimii paremmin. Moodlen oppimisaktiviteetit ovat enimmäkseen rakennettu äänenpohjaisten tehtävien pohjalta, mutta osa niistä voidaan kehittää visuaalisiksi oppimisaktiviteeteiksi.
Viittomakieli mukana KiVAKOssa
Suomalaisen viittomakielen kurssin tarjoaminen KiVAKO-hankkeessa tukee kommunikaatiomahdollisuuksia ja edistää yhdenvertaisuutta ja osallisuutta. KiVAKO-hankkeessa on tarkoitus myös kehittää viittomakielen verkko-opetusmateriaaleja.
Uuden digipedagogiikan kehittäminen KiVAKO-hankkeen kautta on todella tärkeää, jotta saamme kehitettyä alan verkko-opetusta. Opetussovellukset pohjautuvat usein auditiivisiin menetelmiin, joten on tärkeää saada kehitettyä sovelluksia, jotka voivat soveltua videomateriaaleihin.
Linkit:
Suomen viittomakielten kielipoliittinen ohjelma:
http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk15/Viittomakielten_kielipoliittinen_ohjelma.pdf
Tietoa viittomakielestä:
https://edl.ecml.at/Facts/FAQsonsignlanguage/tabid/2741/language/Default.aspx
YK:n vammaisten henkilöiden ihmisoikeussopimus:
https://www.ykliitto.fi/sites/ykliitto.fi/files/vammaisten_oikeudet_2016_net.pdf
Teksti: Diakonia-ammattikorkeakoulun viittomakielen lehtorit Hely Korte ja Tiina Saarijärvi-Kivelä